torstai 7. lokakuuta 2010

Hulabaloo ja torstain kannanotot

Olen päntännyt tänään muun muassa tuloverolakia ja muita henkilöverotuksen kiemuroita, joten pääni on ihan pyörällä. Kohta ajattelin lähteä Isabellan kanssa ulkoilemaan ja käymään vähän kävelyllä, mutta sitä ennen voisin esitellä asua ja muutaman muunkin kuvan viime viikkoisista kokoomusjuhlista. Kuten olen aiemminkin korostanut, niin tämä on lifestylemainen hömppäblogi, eikä mikään yhteiskuntakriittinen asiablogi. Siksi en halua täällä alleviivata tai tuputtaa poliittista kantaani sekä mielipiteitäni, mutta viime vuonna joidenkin kokkarijuhlien jälkeen sain noottia, että minun pitäisi kertoa tarkasti kenen tai minkä järjestön tapahtumaan olen osallistunut. En tietysti ole kenellekään tilivelvollinen ja kirjoitan elämästäni täällä juuri sen verran kuin huvittaa, mutta toivottavasti sen anonyymin tiedonnälkä on nyt tyydytetty. ;)

Lässyn lässyn lää, joka tapauksessa tälläinen oli illan juhla-asuni.
Photobucket
Mekko: Zara, vyö & turkiskaulus: kirppis

Ja juuri kun pääsin sanomasta, että en halua tuputtaa mielipiteitäni liikaa, niin syön sanani. Minustahan tulisi loistava poliitikko siis! ;D haha. Joku kysyi jo ajat sitten kantaani turkiksiin, joten nyt muutama sananen niistä. 
PhotobucketPhotobucket

Pohjustukseksi todettakoon, että mie olen ollut yli 11 vuotta kasvissyöjä ja pyrin elämään mahdollisuuksien mukaan ekologisesti, mutta emmiekään ole pyhimys ja parannettavaa löytyy aina. Turkistuotteiden kanssa minulla on sen kaltainen linjanveto, että en ostaisi ikinä uutena, mutta tekoturkista ja kierrätettynä voin aitoakin pitää.  Mielestäni olisi todella epäekologista ja epäeettistäkin, jos kerran jo tapettu eläin olisi kuollut täysin turhaan, eikä pääsisi edes käyttöön, vaan jäisi sitten jonnekin kaappiin tai vaatehuoneeseen pölyttymään. Käyttämällä kierrätettyä turkistuotetta voin pidentää vaatteen elinkaarta. En halua ottaa turkisteollisuuteen sen enempää kantaa, koska onhan se joidenkin ihmisten elinkeino, mitä pitää kunnioittaa. Missään nimessä mie en siis ole mikään kettutyttö, enkä edes ymmärrä miten ympäristö- tai eläinystävällistä on päästää Suomen luontoon kuulumattomia ja siellä pärjäämättömiä elämiä vapaaksi. Ne kun vain kuolevat siellä ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät ekolokerossa paikalliset ja Suomeen kuuluvat lajit.

Toki kannatan sitä, että pitäisi pyrkiä parantamaan turkiseläinten oloja sekä hyödyntää entistä paremmin eläimet esimerkiksi ottamalla heidän lihansa ravinnoksi tai eläinten ruoaksi. Summa summa rum, yhteenvetona siis todettakoon, että henkilökohtaisesti en ostaisi kaupasta uutena turkistuotetta, mutta en myöskään heittelisi maalia tai leimaisi murhaajaksi niitä, jotka niin tekevät. Teko- tai kierrätettyä second hand -turkistuotetta voin siis käyttää. Pahoittelen, että tästä tuli nyt tämän kaltaista ajatusvirtaa loppuun pohditun ja hiotun tekstin sijasta - kantani kuitenkin lienee tullut selväksi.

Itse juhliin palatakseni, niin minulla oli todella mukavaa. Oli ihanaa nähdä taas kaikkia ihmisiä ja ystäviä. Sain myös tyydytettyä illan provosointi- ja kärjistämisannokseni keskusteluiden aikana, mikä on tietysti aina plussaa. Keskityin sosialisointiin, joten kuvia en jaksanut tai ehtinyt juuri napsia. Tässä siis illan ainokaiset otokset.

Juhlissa Opinkivellä, joka on osa Ylioppilastaloa.
Photobucket

Ja jatkoille siirryimme porukalla Hemingwaysiin.
Photobucket

0 kommenttia :