tiistai 22. marraskuuta 2011

Isin pikkutyttö eli Ilona pienenä

En tiedä onko teillä muilla ikinä sellaisia päiviä, että tekisi mieli PMMP:tä lainatakseni hyppiä silmille, hakata maailmaa ja aiheuttaa häly? Huutaa, että kuuntele maailma minulla on asiaa. Mutta eiväthän vastuulliset aikuiset niin tee. Se on sallittua vain isin pikkutytöille.

"Hypin teidän silmille
Ja hakkaan maailmaa
Olis kannattanut vähän paremmin
Mua kasvattaa

Päiväkodis piti aina
Olla prinsessa
Mieluummin kuin oisin ollut
Massamurhaaja
9-10-9-10-9-10-9-10
Kato, mulla todistus
On priimatavaraa
Saas nähdä
Mihin korkeekouluun lähden hakemaan
Oikis-lääkis-oikis-lääkis
Oikis-lääkis

Jos kuljen käsi pystyssä
Niin se on vahinko
Oon viitannut liikaa
Mun kädessä on kuolio
Kato, mulla todistus
On priimatavaraa
Ehkä lähden opiskeleen
Psykologiaa

[---]

Työnnän hakaneulan poskeen
Aiheutan siis hälyn
Mä oon isin pikku tyttö
Se on musta ylpee
Rahassa ja lahjoissa
On tosi kiva kylpee
Isi rakastaa mua enemmän kuin maailmaa
Ja paskat mulla mitään isää olekaan"
-PMMP: Isin pikkutyttö



Olipa kerran isin pikku ilona

1987 Itävallassa Alpeilla 1-vuoden ikäisenä
Photobucket

1989 3-vuotiskuva
Photobucket

1990 Sloveniassa isin kanssa Postojna-tippukiviluolilla 4-vuotiaana
Photobucket

Joskus on hyvä muistella miltä tuntui olla leikkisä ja impulsiivinen lapsi rationaalisen aikuisuuden sijasta. Niin ja entäs se oma isä-tytär-suhteeni? Siihen en viitsi edes mennä, yksi sana riittäköön: vaikea. Onneksi välimme ovat kuitenkin lähentyneet ja lapsuuden kipeät haavatkin arpeutuneet.

Above are some pictures from my childhood from years 1987-1990 (ages one to three). Sometimes it's good to remember what it feels like to be an impulsive child instead of a rational adult.

0 kommenttia :